Pisaroita-Logo

Kuopion veden asiakaslehti

1/2019

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.

Vesi on niin arkinen asia, että harva edes pysähtyy ajattelemaan vesihuoltoa upeana logistisena palveluna: alle 60 sentillä saa 150 litraa vettä kotiin kuljetettuna sekä jätevesien poisviennin ja puhdistuksen.

Kuopion Veden tehokasta vesihuoltojärjestelmää on rakennettu vuodesta 1913. Tällä hetkellä laitoksen toiminta-alueeseen kuuluvat Kuopion keskeisen kaupunkialueen lisäksi Melalahden, Vehmersalmen, Kurkimäen, Karttulan ja Nilsiän taajamat.

– Kaikkiaan vesihuoltoverkostoa on maan alla peräti 1 500 kilometriä, eli lähes saman verran kuin kertyisi matkaa ajamalla Kuopiosta Ivaloon ja takaisin. Talousveden osuus tästä verkostosta on 690 kilometriä. Vesijohtoverkostojen ohella järjestelmään kuuluu kymmenen vedenottamoa, useita ylävesisäiliöitä, noin 15 paineenkorotusasemaa, kuusi jätevedenpuhdistamoa sekä 136 jätevesipumppaamoa, kertoo toimitusjohtaja Kirsi Laamanen.

– Kuopion Vesi toimii kunnallisena liikelaitoksena ja rahoittaa kaiken toimintansa sekä investointinsa hinnaston mukaisilla maksuilla, ei verovaroin, Laamanen jatkaa.

Vesitorneja Kuopiossa ei ole lainkaan. Monet kuopiolaiset, tai ainakin turistit saattavat luulla, että kuuluisa maamerkki Puijon torni on ollut, tai on edelleen vesitorni. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Puijon torni ei ole koskaan ollut vesitorni. Se on tehty näkötorniksi.

– Kuopion maasto on siinä suhteessa varsin edullinen, että korkeuserot ovat huomattavia. Oikeille paikoille rakennetut ylävesisäiliöt ajavat saman asian kuin vesitornit. Ne tasaavat veden vuorokautista kulutusta siten, että ne täytetään yöllä, kun kulutus muuten on vähäistä, ja päivällä niistä syötetään vettä verkostoon ja hyödynnetään korkeuserosta saatava paine, tuotantopäällikkö Markku Lehtola kertoo.

Rantaimeytettyä järvivettä

Yleisesti Suomessa talousveden lähteenä voidaan käyttää joko pintavettä tai pohjavettä. Kolmas vaihtoehto on jäljitellä luonnon omaa järjestelmää ja tehdä tekopohjavettä. Tekopohjaveden muodostusmenetelmiä ovat rantaimeytys, sadetus ja allasimeytys. Kuopiossa käytössä olevassa rantaimeytyksessä vesi suodattuu hiekkaisten maakerrosten läpi, puhdistuu ja kertyy pohjavesivarastoihin, joista se pumpataan tuotantoon. Luonnon puhdistusprosessin jälkeen ei enää tarvita raskaita puhdistustoimenpiteitä, koska orgaaninen aines ja vedessä olevat mikrobit poistuvat vedestä tehokkaasti.

Rantaimeytystä tehdään päävedenottamoilla Jänneniemessä sekä Hietasalossa. Sen jälkeen veden käsittelyksi riittää päävesilaitoksella Jänneniemessä pelkkä raudan ja mangaanin poisto kaksivaiheisella pikahiekkasuodatuksella. Hietasalon vedenottamon vesi käsitellään Itkonniemellä, jossa vedestä poistetaan raudan ja mangaanin lisäksi vielä humusta kemiallisella saostuksella.

Ennen verkostoon pumppaamista kaikki vesi kloorataan, jolla vielä varmistetaan veden hygieeninen laatu. Kyse on välttämättömästä varotoimesta, jolla torjutaan vedestä johtuvia terveysongelmia. Kloorilla tuhotaan raakavedessä mahdollisesti olevat mikrobit sekä estetään liiallinen bakteerikasvu vesijohtoverkostossa. Kloorin määrä on ainoastaan 0,4 milligramma litraa kohden. Se ei maistu, mutta voi joskus tuoksua, mistä kuopiolaiset ovat esittäneet kysymyksiä Kuopion Vedelle.

– Määrää ei voi vähentää, sillä sen pudottaminen esimerkiksi puoleen veisi kloorauksella saatavat hyödyt, Markku Lehtola sanoo.

Turvallista talousvettä

Kuopiolaiset käyttävät kaikkiaan noin 17 000 kuutiota vettä vuorokaudessa. Määrässä on mukana myös teollisuuden käyttämä vesimäärä. Kulutus vaihtelee jonkin verran. Suurimmillaan kotitalouksien kulutus on arki-iltaisin kello 21 ja 22 välillä ja kaikkein pienimmillään juhannusaattona, viikonloppuisin ja lomien aikaan. Yhteen säiliöautoon mahtuu noin 10 kuutiota vettä, joten melkoinen rekkaliikenne risteilisi Kuopion kaduilla, jos vastaava vesi pitäisi kuljettaa autoilla asukkaille.

Kuopion Veden toimittama talousvesi on tutkittua ja turvallista ja se täyttää kaikki hyvälle talousvedelle säädetyt vaatimukset. Kaikkiaan vedestä otetaan vuosittain yli 4 000 näytettä ja tehdään noin 15 000 analyysia, joilla laatu varmistetaan. Osan näytteistä ottavat ja analysoivat viranomaiset, osan Kuopion Veden oma laboratorio.

– Kloorin ohella veden laatuun liittyen kuopiolaiset kysyvät joskus myös veden hajusta ja mausta. Itkonniemen laitokselta verkostoon lähtevä vesi on raikasta. Laitoksella vesi viipyy vain muutamia tunteja, jonka jälkeen ensimmäiset asiakkaat saavat sen hyvin nopeasti. Verkosto on kuitenkin erittäin pitkä ja etenkin kerrostaloissa, kun vesi yön aikana on seissyt pitkään putkistoissa, se lämpenee ja  veteen saattaa tulla haju- tai makuvirhettä.

– Veden laatu ei siitä huonone, mutta ainahan vesi maistuu raikkaana paremmalta, joten sitä kannattaa ensin juoksuttaa jonkin verran. Normaalipaineellamme sitä tulee hanasta noin 15 litraa minuutissa, joten melko pian vesi on jo raikasta, Markku Lehtola sanoo.

Kannattaa myös muistaa, että litra tuoretta vettä omasta hanasta pulloon laskettuna maksaa vain noin 0,3 senttiä jos mukaan lasketaan jätevesimaksu. Pelkkä vesi maksaa vain noin 0,16 senttiä, kun se kaupan hyllyllä maksaa jopa yli kaksi euroa. Tämä tarkoittaa, että yhdellä kaupan pullon hinnalla saa laskutavasta riippuen omasta hanasta lähes 1 000 pullollista hyvää vettä.

Kuopiolaiset käyttävät kaikkiaan noin 17000 kuutiota vettä vuorokaudessa.  Suurimmillaan kulutus on arki-iltaisin kello 21 ja 22 välillä ja kaikkein pienimillään juhannusaattona.

Jätevedet puhdistamoon

– Vesihuoltoon kuuluu myös se, että jätevedet kuljetetaan ja puhdistetaan ennen kun ne lasketaan vesistöön. Järjestelmä perustuu siihen, että asiakas maksaa erikseen talousvedestä ja jätevedestä, Kirsi Laamanen selittää.

Hänen mukaansa jätevesien puhdistaminen on aloitettu suhteellisen myöhään, sillä vielä 1960-luvulla pohdittiin vakavissaan jätevesien puhdistamisen merkitystä. Nyt tiedetään jätevesien puhdistamisen merkitys ympäristölle ja vesistöille.

Kuopion Vesi puhdistaa vuodessa 7,7 miljoonaa kuutiota jätevettä puhdistamoillaan, joista ensimmäinen valmistui Lehtoniemeen vuonna 1974. Alussa puhdistaminen oli vaatimatonta mekaanista puhdistusta, kunnes biologiset prosessit otettiin käyttöön 1980-luvun alussa.

Puhdistamoiden toiminta on luvanvaraista ja viranomaisten asettamiin lupaehtoihin on kirjattu tiukat kriteerit puhdistustuloksista. Nämä ehdot kiristyvät jatkuvasti.

– 90 prosenttiin puhdistustehoissa päästään nykytekniikalla suhteellisen helposti, mutta tehon nostaminen tästä kovasti ylöspäin vaatii kalliita investointeja. Kuopion Veden puhdistamot pystyvät hyvin täyttämään lupaehtonsa, Kirsi Laamanen korostaa.

Etäisyyksiä ja liitoksia

Se, että Kuopion Vedellä on useita puhdistamoita, perustuu moneen eri tekijään.

– Ensinnäkin puhdistamoiden määrää ovat lisänneet monet kuntaliitokset ja toiseksi pitkät etäisyydet tekevät jätevesien keskitetyn puhdistamisen kannattamattomaksi. Siirtoviemäreiden rakentaminen on erittäin kallista varsinkin maastossa, jossa korkeuserot ovat huomattavat.

Kuopion Vesi aloitti viime vuonna jättihankkeen, jolla Lehtoniemen puhdistamoa saneerataan.

– Monin paikoin on Suomessa siirrytty jätevesien keskitettyyn puhdistamiseen yhdessä suuressa puhdistamossa. Meidän tapauksessamme keskittäminen ei kuitenkaan ole taloudellisesti järkevää.

Kuopion Vesi aloitti kuitenkin viime vuonna jättihankkeen, jolla Lehtoniemen puhdistamoa saneerataan. Investoinnin kokonaisarvo on 15-20 miljoonaa euroa ja yksittäisenä investointina se on Kuopion Veden historian suurin. Tämän lisäksi Karttulassa on käynnistetty puhdistamon saneeraus, jonka kustannukset ovat noin 900 000 euroa.

– Se hyöty useassa paikassa puhdistamisessa tietenkin on, että yksittäiset pistekuormat jäävät suhteellisen pieniksi, sanoo Kuopion Vettä seuraavalle satavuotiskaudelle johdatteleva Kirsi Laamanen.

 

aukeama5

Vesilaitoksen pumppuhuoneen suunnitelmat teki arkkitehti Johan Viktor Strömberg. Punatiilinen pumppuhuone torneineen edustaa aikansa jugendtyylistä teollisuusrakentamista. Strömbergin työnä pumppuhuone on harvinainen, sillä hän suunnitteli pääasiassa julkisia rakennuksia, mm. Kuopion kauppahallin ja museon.

 

 

 

tyontekijat

Vesijohtotyömaan työntekijöitä vuodelta 1913.

 

Talousvesi kaivosta

Vielä 1800-luvun loppupuolella talousvesi saatiin yleisistä ja yksityisistä kaivoista. Yleisistä kaivoista vastasi Kuopion kaupunki ja tunnetuin niistä oli Makaroffin lähde Tiihottaren mäen juurella. Pihoille kaadetut jätevedet ja eläinten pito pilasivat kuitenkin maaperän ja suurimman osan kaivoista.

• Kunnallista vettä Kuopiossa, Kuopion Veden historiikki

Vettä fluorattiin

Juomaveden fluoraus oli yleistynyt Yhdysvalloissa 1940-luvun lopulla, kun Euroopassa vielä kiisteltiin menetelmän hyvistä ja huonoista puolista. Kuopion kaupunki ryhtyi vuonna 1959 fluoraamaan jakamaansa vettä torjuakseen hammasmätää. Muilla vesilaitoksilla ei vesijohtovettä fluorattu ja Kuopiossakin tämä toiminta loppui vuonna 1993.

• Katko T. 1996. Vettä! – Suomen vesihuollon kehitys kaupungeissa ja maaseudulla

Lätryylaitos

Vanhassa historiikkiesityksessä esitettiin rempseään savolaiseen tyyliin, että: ”Kaapungin ympäristö alkoi hienoksiltaan likavessiin läkähtyä. Perustettiin lätryylaitos vuonna 1974, missä kaapuntilaisten jälkeämist hyvässä ja huonossa tisleerattiin. Se on kuulkee melkonen pelmakka mihin kaapuntilaisten lirraukset ja lorraukset siellä joutuu.” Lätryylaitos oli tietenkin Lehtoniemen jätevedenpuhdistamo

Vedenpaisumukselta vältyttiin

Sattuipa niin lystikkäästi, että Kaupungintalon kohdalla Tulliportaan kadulla oli pääjohdon johonkin taitokseen jäänyt epävarma paikka, josta vesi tavattoman suuren paineen takia alkoi puhkua ulos, puhkaisi useita metriä korkean maakerroksen ja alkoi työntyä maan pinnalle. Tämä vika korjattiin kuitenkin maanantaita vasten yöllä, joten vedenpaisumukselta tällä kertaa vältyttiin.

• Savon Sanomat vesilaitostoiminnan alkuhetkistä 12.11.1913

Erilaisia avantoja

Järviveden käyttö oli yleistä vielä 1900-luvun alussa. Talvisaikaan oli käytössä avantoja, joiden viereen pystytetyissä käyttötauluissa luki niiden käyttötarkoitus: ”Puhdasta vettä”, ”Paloavanto”, ”Pyykkiavanto”. Mutta myös järvivesi alkoi käydä terveydelle haitalliseksi. Rantavesien likaantumisen taustalla olivat vilkas laivaliikenne ja kehittyvä teollisuus.

• Kunnallista vettä Kuopiossa, Kuopion Veden historiikki

pisaroita 2019 1 kansi

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa