Pisaroita-Logo

Kuopion veden asiakaslehti

2/2021

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.
Historian havinaa 2/2021

Kuopion Veden toimitusjohtaja Helena Partanen muistelee: ”Työ vesihuollon parissa oli pitkäjänteistä, antoisaa ja mielenkiintoista”.

Vesi- ja viemärilaitostoiminnan muuttuessa kaupungin liikelaitokseksi vuoden 1997 alusta johtajaksi valittiin vesihuollon konkari Helena Partanen. Keväällä 2008 virastaan eläkkeelle jäänyt Partanen muistelee Pisaroita-lehdelle vaiherikasta uraansa monipuolisissa työtehtävissä.

"Valmistuttuani insinööriksi Kuopion teknillisestä opistosta keväällä 1967 pääsin töihin Suunnittelukeskus MKR:n Kuopion aluetoimistoon suunnittelemaan kirkonkylien vesihuoltoa ja kunnallistekniikkaa Pohjois-Savon alueella.

1976 aloitin työt Kuopion kaupungin rakennusviraston insinööriosastolla vesihuollon yleissuunnittelussa. Sille tielle jäin. Uraputki kaupungin vesihuollossa kesti 32 vuotta. Jatko-opinnot suoritin Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa valmistuen diplomi-insinööriksi keväällä 1994.

Hyvä käyttövesi, puhdas ympäristö

Merkittävin saavutus vesilaitoksen toiminnassa 1980-luvulta 2000-luvulle oli tekopohjaveden käyttöönotto raakavetenä. Kun Itkonniemen vesilaitoksen raakavesi otettiin Kallavedestä Itkonniemen edustalta, vaihteli veden laatu vuodenaikojen mukaan. Valituksia verkostoveden laadusta tuli runsaasti.

Viemärilaitoksen toiminnassa merkittävintä oli Lehtoniemen jätevesipuhdistamon valmistuminen ja käyttöönotto vuonna 1974. Rantavedet alkoivat puhdistua, kun kaikki keskeisen kaupunkialueen jätevedet saatiin johdettua uudelle puhdistamolle 1970-luvun loppuun mennessä. Vesi- ja viemäriverkoston saneeraus aloitettiin ruutukaava-alueelta, jossa oli sekaviemäröinti.

Pintavedestä tekopohjaveteen

Tekopohjavesitutkimukset käynnistyivät Suomessa 1980-luvulla, ja Kuopio oli ensimmäisten joukossa. Tutkimukset aloitettiin Reposaaresta, mistä jatketiin Hietasaloon ja Jänneniemeen. Tiedettiin, että pohjavesien määrää oli lisättävä, jotta vesi riittäisi kaupungin tarpeisiin. Pitkäaikaisten koepumppausten ja laajojen vedenlaatututkimusten perusteella selvisi, että pohjaveden määrää voidaan lisätä rantaimeytyksellä kaikissa kohteissa. Koska tekopohjaveden laatu oli kohteissa erilainen, määräsi se jatkokäsittelytarpeen.

Ensimmäinen tekopohjaveden hidassuodatuslaitos valmistui Reposaareen 1984. Hietasalon saaren rantaimeytykseen perustuva tekopohjavesi otettiin Itkonniemen vesilaitoksen raakavedeksi vuonna 1988. Jänneniemen vedenottamo valmistui 2008, jolloin pintavesi jäi varavesilähteeksi. Jänneniemen vesi johdetaan puhdistettuna Itkonniemen vesilaitokselle, jonka viimeisin uudistus on aktiivihiilisuodatus ja UV-desinfiointi.

Tein pitkän uran monipuolisissa työtehtävissä vesihuollon parissa. Muistelen lämmöllä työyhteisöä ja yhteistyökumppaneitamme. Eläkkeelle jäätyäni olin 10 vuotta mieheni omaishoitajana, ja nykyisin leski. Vietän paljon aikaa vapaa-ajanasunnolla Kaavilla. Lastenlapset pitävät mummon virkeänä.”

Teksti: Anne Korkala
Kuva: Matias Honkamaa

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa