Pisaroita-Logo

Kuopion veden asiakaslehti

2/2019

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.
Jätevedenpuhdistus alkoi 1960-luvulla

Jätevedenpuhdistus vauhdittui Suomessa vasta sakkotuomion myötä.

Vuonna 1902 säädetty vesioikeuslaki kielsi veden pilaamisen. Laki sisälsi kuitenkin epämääräisen maininnan ”likaviemäreistä olkoon noudettavana mitä niistä erikseen säädetään”, jonka vuoksi lain tulkittiin sallivan jätevesien johtamisen vesistöön, koska mitään säädöksiä asiasta ei annettu. Vasta 1950-luvun lopussa asenne jätevedenpuhdistukseen alkoi kääntyä myönteisemmäksi.
Puhdistamosuunnitelmia vauhditti Hyvinkään kihlakunnanoikeuden päätös tuomita kauppalanjohtaja yllättäen sakkoihin vesioikeuslain pilaamiskiellon rikkomisesta.

Päätös asetti kunnat ja kaupungit uuteen tilanteeseen. Tähän saakka jätevesiä oli huoletta laskettu vesistöihin ilman seuraamuksia. Uusi vesioikeuslain kumonnut vesilaki astui voimaan 1962. Laki kielsi vesistöjä pilaavat toimenpiteet ja pakotti likaajat hakemaan lupaa jätevesien johtamiselle vesistöön. Jätevesilupien käsittely kuitenkin oli kovin hidasta, ja lupapäätösten saaminen kesti kauan.

Vuosina 1966–1969 valmistuneen Kuopion viemäröinnin yleissuunnitelman mukaan kaupunki pyrki toteuttamaan nykyaikaisen erillisviemäröinnin koko kaupungin alueelle. Jätevedet päätettiin puhdistaa biologis-kemiallisesti Lehtoniemeen rakennetussa uudessa jätevedenpuhdistamossa, joka valmistui vuoden 1974 alussa.

Ennen Lehtoniemen puhdistamoa kaupunki oli jo rakennuttanut puhdistamon Päivärantaan, osallistunut Niuvan sairaalan kemiallisen puhdistamon rakentamiseen sekä rakennuttanut Julkulan sairaalan kanssa yhteisen puhdistamon. Kaikki kolme jäivät käytöstä kokoojaviemäreiden valmistuttua. Lisäksi kaupungissa tehtiin huomattavia rakennustöitä runkoviemäreiden, pumppaamoiden ja paine-purkuviemäreiden osalta jätevesien siirtämiseksi Lehtoniemeen. Kustannukset olivat hulppeat 30 miljoonaa markkaa, josta 12 miljoonaa investoitiin Lehtoniemen puhdistamoon.

Lehtoniemen puhdistamon sijoituspaikan etuina olivat hyvät perustamisolosuhteet ja laajentamismahdollisuudet sekä vesiensuojelun kannalta edullinen purkupaikka puhdistetuille jätevesille. Samalla kaupungin lähirannat ja saaret voitiin säilyttää virkistys- ja rakennuskäytössä. 

Lähde:
Sami Louekari:
Meidän saamaton Ateenamme

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa